J&Anne in Wizard of Oz

12.5 Viimeiset syskypäivät valuvat varpaiden välistä, mutta mikäpä tässä, kun mittari näyttää vielä +27 astetta päivisin ja taivaalta saa tähystää ihan tosissaan pilviä.

Viime viikonlopun kiireistä on selvitty ja toivuttu pikku hiljaa. Lauantain Byron Bay reissu taisi olla tämän kesäkauden paras aussi sukellusretki. Mahtavat näkyvyydet, lämmintä vettä ja hirmuisesti elämää, mukaanlukien mantoja, leopardi haita yms… Päivän loppuun vielä massiivinen pitsa täysjyväpohjalla. Siitä ei voi päivä enää paljon parantua.

Sunntaina meillä oli edessä juoksukauden kovin koitos. Kolmen tunnin hölköttely. Jouksu meni oikein mallikkaasti ja kolmen tunnin saaliina meille kertyi 28km, joka täytti tsvoitteen varsin mallikkaasti. Ensi viikon sunnuntaille on luvassa sitten viimeinen ja pisin lenkki ennen kisaa. Kalenteriin on merkitty 30-35km. Katsotaan mikä on päivän kunto…

Koiruusrintamalla Myrren agility harjoittelu on jatkunut varsin menestyksekkäästi, vaikka välillä Myrrellä on niin kiire palkkion metsästykseen, että pyydetyyn suoritukseen tulee kaikenlaisia ylimääräisiä suorituksia. Myrre osallistuu muuten ensimmäisiin kisoihin 20.5. Pokaaleja odotellessa! Frida on vetäytynyt täysin kilpakentiltä, mutta osallistuu varsin innoissaa herkutteluosuuksiin : ).

Ensi viikolla minun päitää mennä pariksi päiväksi Melbourneen, joten se onkin Annen vuoro toimia koiran hoitajana. 

1.5 Verokorttien täyttöä. Onpa hankalaa, kun Suomen verottaja on poistanut kaikki liitelomakkeet veroehdotuksen yhteydestä ja kaikki pitää erikseen etsiä netistä. Eiköhän paperit saada järjestykseen sunnuntaihin mennessä.

Vappua täällä ei luonnollisesti juhlita suomalaiseen malliin, mutta onneksi meille on luvassa vapaapäivä ensi maanantaina työväenpäivän merkeissä. Meidän viikonloppu onkin jo varattu täyteen, lauantaina Byron Bay, sunnuntaina 30km juoksu ja grillausta ja maanantaina synttäribileet.

Kelit ovat kääntyneet jo hiukan talvisiksi. Aamuisin ollut alimmillaan +11 ja päivälläkään lämpötila ei nouse enää kuin +25 tienoille. Villasukat ja muut talvivarusteet on kaivettu esille!

Tällä viikolla Anne on Melbournessa ja minusta yritetään kouluttaa urakalla Fire&Rescue vastaavaa meidän firmalle. Tiedän ainakin, miten kokko saadaan päälle : )!

21.4 Tässä sitten vähän tarinaa matkasta.

Vihdoin päästiin matkaan pitkä työviikon jäljiltä. Brisbanen lentokentällä oli taasen kerran varsin kansainvälistä tunnelmaa, joten mikäs siinä on lähteä matkaan. Ensimmäisenä kohteena oli Hong Kong, jonne saavuttiinkin yölennon jäljiltä aamutuimaan. Aikaa ei jäänyt ostosten tekoon vaan sitä oli rynnättävä välittömästi Manilan koneeseen, johon vaihtoaika oli reilut kolme varttia.

Tuntia myöhemmin olimme taas matkalla ja kolmen tunnin jälkeen saavuimme Manilaan. Manila oli juuri sitä mitä odotimme, ruuhkaa, ruuhkaa ja paljon ihmisiä ryntäilemässä paikasta toiseen. Matkasuunnitelmassa meille oli varattu kokonainen päivä aikaa tutustua kaupunkiin ja odotella matkaseuralaisia Suomesta. Anu ja Jori saapuivat sovittuun tapaamiseen viiden tunnin viiveellä. Tästä alkoikin sitten varsinainen retki…

Lauantai aamuna pikkuinen Philippine Air Linesin kone starttasi Manilasta kohti tunnin päässä häämöttävää Legashpia Sieltä matkaa jatkettiin vielä reippaan tunnin verran autolla ennen saapumista pieneen rantakaupunkiin nimeltä Donsol. Menomatkan viimeinen puristus oli venematka pienellä purkilla päätepysäkille eli Ticao Islandille. Vihdoin 40 tunnin matkan teon jälkeen olimme perillä paratiisisaarella!

Seuraavat kymmen päivää sujuivatkin varsin letkeällä aikataululla. Aamulla aikaisin ylös, pikainen aamupala, romppeet kasaan ja sukeltamaan. Meille neljälle oli muuten varattu kokonaan oma vene ja miehistö ja saimme itse antaa aikataulut lähdöille ja kohteille, mikä oli todellinen bonus. Sukelluspäivä kesti tyypillesesti 6-9 tuntia, jonka jälkeen ryhmä palasi takaisin resortille huilailemaan, syömään ja pelaamaan Unoa. Mikäs siinä, kun aurinko paistaa ja palmut huojuu : ).

Parasta antia reissulla oli valashait, (maailman suurin kala) jotka jakoisat ihastuttaa 10 metrisillä ruhoillaan. Koko jengin puolesta voi varmasti sanoa ettei kukaan jäänyt kylmäksi, kun rekan kokoinen kala menee parin metrin päästä.

Kaikki mukava loppuu aikakaan, niin myös meidän aika saarella. Onneksi meillä oli vielä takataskussa pari päivää Donsolissa, jossa tuli vielä snorklattua valashaiden kanssa sekä hierotettua lihaksia useampaakin otteeseen.

Kahden viikon jälkeen olikin sitten aika suunnata kotiin. Kaiken kaikkiaan reissu oli aivan mahtava (kts. valokuvat ja video alla)! Kiitos Anu ja Jori huippuhyvästä seurasta! Niin kuin otsikossa sanotaan 17 viikkoa seuraavaan lomaan! Nyt se vaan pistettävä lenkkeily prioriteetti ykköseksi kymmen viikon ajaksi. 

16.4 Ja vielä muutama foto

21.3 9 on päivän maaginen luku! Viimeiset pari viikkoa on käytännössä satanut joka päivä. Eiköhän se toivottavasti lopu siihen mennessä, kun me palataan filppareilta.

Viime viikonloppu meni pääasissa treenatessa ja nukkuessa. Katsotaan mitä sitä keksitään tänä viikonloppuna… Kamera tarvikkeet on jo pakattu, joten tärkeimmät ovat mukana.

11.3 Lomaan on nyt reilut kaksi viikkoa, joten sitä on varmasti hyvä alkaa valmistautua siihen pikku hiljaa.

Muutamat viime viikot ovet olleet niin hektisiä ettei edes ole ollut riittävästi aikaa kirjoitella blogia. Vedessä on tullut vietettyä kohtalaisen paljon aikaa ja loput vapaa-ajasta onkin sitten mennyt lenkkipoluilla.

Anne kävi vetäisemässä 50km yökävelyretken tuossa reilu viikko sitten Sydneyssa aikaan 10.45. Ei paha aloittelijalta. Muutama päivä kisan jälkeen Annen kävely näytti tosin enemmän Northe Damen kellonsoittajan hipsuttelulta kuin normaalin ihmisen kävelyltä.

Tässä muutama kuva viikonlopun sukelluksista:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150620750604965.404284.646084964&type=1&l=7b834fb2eb

27.2 Se on sitten kaksi päivää kesää jäljellä eikä se ole edes vielä kunnolla alkanut… Eiköhän tässä silti vielä riitä lämpöisiä päiviä ennen lopuntonta talvea : ).

Maraton harjoittelua on nyt kahdeksan viikkoa takana ja kilometrejä on kertynyt tähän mennessä 40-60km/viikko. Viime lauantaina käväisimme ostamassa minulle tuliterät lenkkarit, joten taas pitäisi kilometrien taittua lentäen.

Eilen meillä oli uima-allaspäivä. Vedimme melkein yhdeksän tuntia harjoituksia Dive Master kandidaateille. Päivä, kun oli aavistuksen pilvinen, niin silloinhan täällä ei pala niin helposti. Eipä… Molemmilla on tomaatin väriset naamat, vaikka aurinkorasvaa meni varmaan litran verran.

Annella on tällä viikolla 50km:n kävely edessä Sydneyssa. Siitä lisää raporttia ensi viikolla!

20.2

14.2 Hyvää ystävyyspäivää!

Olipa kiireinen viikonloppu. Lauantaina koko päivä Byron Bayssa ensin sukeltamassa ja sen jälkeen lounashetki sukelluporukan kanssa. Ei hassumpaa, kun mittari näyttää +29 ja aurinko posottaa koko taivaan täydeltä.

Sunnuntai aamuna maratonharjoitusohjelmassa luki 4 tuntia kävelyä. Eipä muuta kuin kahdeksalta liikkeelle ja 24.3 kilometriä myöhemmin kotiovella. Ei me päästy ihan vielä Vallu Konosen vauhtiin, mutta katsotaan ensi viikolla uudestaan.

Viikonlopuksi näyttäisi olevan tarjolla kolmen päivän veneretki. Katsotaan miten sen kanssa käy. Toivottavasti sää sallii… 

8.2 Viimeistä palaa tiikerikakkua tässä vedellään… Sitten on Annan leivonnat pistetty poskeen. Talo on taas tyhjä vieraista ja nyt onkin täysi keskittyminen juoksemiseen edessä.

Viikonloppuna tuli käytyä koiruuksien kanssa Fingal Headsissa, jossa Anne kävi kävelemässä 23 km harjoitusmielessä ennen maaliskuussa olevaa 50km kävelyä. Me otettiin koirien kanssa hieman kevyemmin ja vietettiin sunnutai päivä rantsussa alloissa uiskennellen.

Ensi viikonlopulle on luvassa Byron Bay retki ja sunnuntaina meillä olisi tarkoitus kävellä 25km. Joukseminen on varmasti järkevämpää kuin tuollainen valtava kävely, mutta katsotaan miten sitä jalat köpöttää…

30.1 Alkaa pikku hiljaa tulemaan viime vuoden sateet ja tulvat mieleen. Viimeisen viikon aikana monin paikoin on tullut 700mm vettä. Katsotaan kuinka paljon joet jaksavat vetää…

Viikonloppu tuli vietettyä Ayrissa ja Townsvillessa. Se oli oikein järkevä ratkaisu jo pelkästään setaiden vuoksi. Meillä oli viitisen päivää +35 sininen taivas ja hyvä meininki.

Villikenguruita tuli pongailtua samoin tuikkaa koalan etsintää. Kolmen tunnin kävelyllä onnistuimme paikantamaan yhden. Eipä pääsisi tuntipalkoille. Sukeltaminen SS Yongalalla oli upeaa ja ruokamaistui erityisen hyvin päivien jälkeen. Koko porukka, Anna mukaan lukien onnistui polttamaan nahkaa auringossa, mikä on varsin harvinaista näillä leveysasteilla. Katsotaan milloin nahkä alkaa kuoriutumaan…

Nyt ollaa takaisin kotosalla ja katse onkin kohti seuraavaa seikkailua!

29.1

22.1 Päivät menevät aivan liian nopeasti! Ei tässä ehdi kuin lenkillä ja töissä käydä. Nyt, kun Anna on täällä meillä on ollut mahdollisuus tehdä kaikenlaista muutakin. Tänään vietimme päivän Stradbroke Islandilla rannalla löhöillen ja auringosta nauttien. Illan suosikki väri on muuten tomaatti!

Keskiviikko iltapäivänä suuntaamme Townsville:n ja sieltä illalla autolla Ayr:n. Toivottavasti keli suosii, niin päästäisiin Yongalalle sukeltamaan parina päivänä. Muuten retkelle on luvassa pari päivää Magnetic Islandilla. Katsotaan miten käy…

Harjoituskilometrit löytyvät harjoituspäiväkirjasta.

11.1 Tässä linkki harjoituskalenteriin, joka löytyy myös luettelosta http://annejanne.blogit.fi/kohti-gold-coast-maratonia-2012/

8.1 Nyt on hikeä tarjolla. +33 tänään ja huomiselle luvassa +35. Onpa tosikivaa vetää työromppeet päälle ja mennä tehtaan syövereihin koko päiväksi.

Tällä viikolla tuli aloitettua harjoittelu kohti Gold Coastin maratonia. Meillä on vielä 25 viikkoa ennen kisaa, joten toivottavasti kilometrejä ehtii kertyä riittävästi. Harjoituspäiväkirjan linkki tulee sivustolle lähipäivinä. Tänä aamuna tuli herättyä hiukka ennen viittä lenkille, koska silloin on päivän ainoa hetki, joka on suunniteltu valkoisen ihmisen lenkkeilylle. Ammutuimaan tuli sitten pingottua 15km. Ihan hyvä alku päivälle. Aamupalan jälkeen suuntasimme koiruuksien kanssa Bribie Islandille vähän huilimaan ja uimaan. Mukavaa sunnuntai päivän viettelyä. Lounaaksi tietty fish&shipsit.

29.12 Viimeisiä viedään tälle vuodelle. Tulipa joulukin vietettyä, tosin tällä kertaa enemmän aussi-henkisesti… Joulupäivän grillausta katkaravuilla ja muilla meren antimilla. Oli hiukkasen erilaista kuin rosollien ja joulukinkun huuruinen jouluaatto.

Tapaninpäivänä päätimme tehdä road trip:n muutaman kaverin kanssa. Ei muuta kuin bussin nokka kohti Sunshine Coast:a ja Sommerset patoaluetta. Yhdet kaverit olivat päättäneet mennä sinne telttailemaan pariksi päiväksi. Takasin bussiin, johon oli pakattu meidän lisäksi Frida ja Myrre sekä muuta seuruetta viiden tyypin verran. Yllättäen aika moni muukin oli saanut kuningasidean ja päättänyt lähteä matkaan maanantai aamuna. Matka kesti reilu tunnin sijasta melkein kaksi.

Välietapilla tuli vätäistyä oikein tuhti piknik aikaisemman päivän jouluruokien jämistä. Maha täynnä on parempi matkailla. No päästiinhän me sitten lopulta leirintäalueelle… Ensi havainto oli A3 kokoiset kyltit koiran kuvilla varustettuina ja vieläpä punaiset rastit päällä. Olipa hyvä alku, varsinkin, kun takaosastolla mouhottaa kaksi karvakerää aivan super innoissaan. Eihän siinä sitten auttanut kuin alkaa koirasalakuljettajiksi. Kaikessa hiljaisuudessa ajelimme bussilla leirintäaluleen parkkipaikalle ja purimme lastin. Myrre aloitti leirintäelämän tunteella vääntämällä tavarat heti ulos päästyään. No niin, tämähän auttaa hyvin lemmikkieläinvapaalla leirintäaluella. Hetken päästä Anne olikin sitten salakuljettamassa koirien sijaan muovipussillista tavaraa lähinpään vessaan, joka oli noin 100m päässä.

Tämän episodin jälkeen loppupäivä meni kokolailla helpommin. Järvellä tuli ajeltua vesijetillä, uitua lämpöisessä vedessä ja auringossa köllien. Kaiken lisäksi meitä ei kenkäisty pihalle leirintäalueelta, mikä oli mukava bonus : )!  Päivän päätteeksi koko ryhmä pakkautui takaisin bussiin ja matka kotiin oli edessä.

Tällaista tällä kertaa… 

20.12 Joulujuhlista on selvitty. Australia on kyllä täynnä joulujuhlia ja pienimmästäkin aiheesta saadaan sellainen aikaiseksi. Meillä on viikonloppuna kolmet bileet ja tällä viikolla olisi vielä muutama tilaisuus edessä. Onneksi kohtaa alkaa kuitenkin pidennetty viikonloppu. On muuten melko kätevää, kun joulu sattuu viikonlopulle. Siitä saadaan syy pitää maanantai ja tiistai vapaata menettettyjen joulupyhien kunniaksi!

Meillä on lauantai aamuna edessä perinteinen joulu piknik, joka jatkuu saunomisella ja päättyy joulu pizzaan. Kinkut saavat jäädä sivummalle, samoin rosollit ja muut sillipitoiset einekset. Koirille on tosin luvassa huippuateria ja retki lähi beachille!

Hyvää Joulua! 

11.12 Viikolla tehtiin taas ennätyksiä. Kylmin 7.12 123 vuoteen. Päivän ylin lämpötila +18 vesisadetta ja vihmovaa tuulta. Ei se kesä tällainen pitänyt olla… Nyt on onneksi taas palattu keskiarvoijen tuntumaan ja aurinkoa piisaa omiin tarpeisiin.

Viime viikonloppu meni South West Rocksilla sukeltaessa Grey Nurse haiden kanssa. Ajomatkaa kohteeseen on noin 550 km, mutta ajomatka on todellakin sen väärti. Paikka on vähän kuin Byron Bay tai Rainbow beach sillä erotuksella, että kylä on todella hiljainen ja pääkadun lisäksi paikasta ei löydy paljon muuta tutkittavaa.

Koiruusosastolla voidaan hyvin. Myrren leikkauksesta ei ole enää muistona kuin pieni arpi mahassa ja vauhti on jopa entistä kovempi. Frida koittaa pitää hermot kurissa, mutta nykyään yrittää jopa leikkiä Myrren kanssa. Mummeli tulee ilmeisesti vanhuuden höperöksi, sillä koiran ensimmäisen sääntö on; pentujen kanssa ei voi leikkiä.

Pikku jouloukausikin on avattu ja vielä olisi kolmet kekkerit edessä ennen virallista joulu piknikia.

5.12 Itsenäisyyspäivän aatto. Tässä vähän pätkää viime viikonlopulta. Lisää tarinaa luvassa loppu viikosta!

22.11 Tässä muutama kuva kylppäriremontista. Homma on melkein valmis… Vähän maalia seinälle ja se on sitten siinä. Vihdoinkin

16.11 Kylppäri remontti etenee… Pikku hiljaa. Pönttö on jo onneksi paikallaan ja laatat ovat lattiassa ja seinällä. Vielä suihkukulmaus ja käsien pesuallas. Kyllä se siitä.

Tällä viikolla hiki tippuu! Päivällä mittari näyttää +31 ja yölläkään se ei siitä paljon tipu. Sopii meille.

Viimeisen kahden viikonlopun aikana on tullut vietettyä paljon aikaa vedessä ja veden alla. Kurssi toisensa jälkeen on saatu opetettua sukelluksen saloihin. Parin viikon päästä on onneksi retki edessä, jolloin me vaan hupisukelletaan!

Myrre menee tänä perjantaina desex leikkaukseen ja senpä vuoksi me ollaan kotosalla kokonainen viikonloppu. Mitähän sitä keksisi…

Costa Rican lennotkin tuli varattua tuossa viikolla, joten taas on jotain mitä odottaa. Matkaan on tosin vielä yhdeksän kuukautta aikaa, mutta kuitenkin. 

3.11 Kuuma päivä, vihdoinkin! Tänään mittari kipusi kevään lämpöennätykseen, +29′. Nyt alkaa olla sopivan lämpöistä.

Meidän kylppäriremontti on nyt alkanut virallisesti. Kaikki kamat oli revitty tänään irti ja huomenna lattiaan pitäisi tulla jo uusi valu. Jos aikataulu pitää, niin kymmenen päivän päästä meillä pitäisi olla uusi ja hohdokas kylpäpri. Kuvamateriaalia tulossa pikapuolin.

Viikonloppuna päästään taas sukeltamaan! Katsotaan millaisia oppilaita on tarjolla…

23.10 Se on sitten Marjan loma loppu ja matka kohti syksyistä Suomea on alkanut. Menipä pari viikkoa nopeasti ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtua matkan varrella.

On sukellettu mahtavissa olosuhteissa, kärsitty yksi kappaletta flunssaa, ajettu Mitsulla beachilla hieman huonoin tuloksin ja nautiskeltu aurinkoisista päivistä.

Joo tuo beach ajelu ei mennyt ihan putkeen. Reilu kilometrin ranta-ajelun jälkeen kytkin päätti sanoa itsensä irti. Onneksi ykkösvaihde suostui vielä toimimaan ja pääsimme rannasta pois pienen kikkailun jälkeen. Pientä vääntöä se toki vaati, että loppuen lopuksi korjaus, auton siirto Rainbow beachilta Brisbaneen ja vuokra-auto menee autokauppiaan piikkiin! Anne teki huipputyön : )!

Tässä linkki vielä Marjan vieraskirja osuuteen… Seuraavan vieraan tuloon ei ole enää kuin pari kuukautta aikaa. Suunnitelmat ovat jo käynnissä.

http://annejanne.blogit.fi/kylassa-kayneiden-vieraiden-kommentteja/

18.10

8.10 Vieraita näköpiirissa! Marja on noin neljän tunnin päässä laskeutumista Bribanen kentälle. Gasthouse on valmiusasemissa parin viikon vierailellu. Ohjelmaa on jo ensimmäiselle viikolle sen verran, että lippiksestä saa pitää tosissaan kiinni, että ehtii joka paikkaan.

Myrre on pitänyt tällä viikolla huolta ettei täällä pääse turhaan tylsistymään. Keskiviikko iltana, kun tulimme salilta kotiin, meitä odotti ovella normaali vastaanottokomitea sillä lisäyksellä, että Myrrellä oli Annen Blackberry suussa ja näyttö palasiksi purtuna. Se oli ilmeisesti yrittänyt soittaa johonkin, ei mikään tyhmä koira. Tappio -$350.

Katse on jo kääntynyt ensi viikonloppuun, kun koko konkkaronkka siirtyy Rainbow beach:n maisemiin. Pidennetty viikonloppu rantsussa höystettynä muutamalla sukelluksella… Mitä sitä voisi enempää odottaa viikonlopulta?

25.9 Se on sitten joulu ohi kolme kuukauden päästä… Onneksi sitä ennen ehtii nauttia vielä mahtavista kevätkeleistä ja kesän ensi merkeistä.

Tällä viikolla meillä oli muutaman päivän ajan vieras härmästä. Jarzan oli suunnannut alakertaan ja päätti tulla retkellä tervehtimään myös meitä. 

Tämä viikonloppu oli pakattu täyteen tiukkaa ohjelmaa. Perjantaina töiden jälkeen lenkille ja siitä suoraan suihkun kautta naapureiden kanssa pizzeriaan vetäisemään nopeat dinnerit.

Lauantai aamuna ensi pari tuntia töitä, koirat rannalle ja sen jälkeen sukelluskurssia vetämään Gold Coastille. Ilta auringon painuessa jo mailleen pöristimme takaisin Brisbanea ja kotia kohti, jossa piti tehdä ultranopea muodonmuutos ja vaihtaa identiteettiä illan naamiaisia varten. Tässä kuva, kun Jimi Hendrix tapaa ABBA:n

No bileistä ei sitten päästy ihan heti pois ja olikin aika mielenkiintoinen herätys sunnuntai aamuna kello kuusi, kun meidän piti suunnata taas sukelluskurssille. Kummasti sitä herää, kun viettää kuusi tuntia uima-altaassa sukellusromppeissa.

Nyt viikonloppu alkaa olemaan loppu suoralla ja saunottukin on ja enää on ruoka edessä… Eipä taida Nukku-Mattia tarvitse odotella tänä iltana. 

13.9 No niin. Grillikausi on avattu, pari matkaa tilattu ja seuraavia vieraita varten on varattu jo hiukkasen ohjelmaa… Siitä se lähtee taas.

Kylmien viimojen jälkeen nyt näyttää vihdoin siltä, että lämpimät kelit saapuvat tänne. Loppu viikoksi on jo luvassa +28, joten parempaan suuntaan ollaan matkalla.

Viikonloppuna tuli puuhasteltua vesipelastusharjoitusten parissa. Hommasta saatiin myös video aikaiseksi. Laitan siitä linkin loppuun. Vedessä oleva kameramies voi näyttää tutulta ja sama homma happipullo neidin kanssa.

29.8 Kaksi päivää kevääseen!

Viikonloppu vierähti taas aivan liian nopeasti. Lauantai päivä meni lähinnä sadetta pidellessä ja illalla rugby-pelissä.

Rugbyssa olivat vastakkain eteläisen pallon puoliskon Suomi ja Ruotsi eli Australia ja Uusi-Seelanti. Peliin olisi ollut lähes mahdotonta saada lippuja, mutta hirmuisella tuurilla sain kutsun ja vieläpä kutsuaitioon. Kyllä kelpasi seurata peliä. Ilta tuli kuitenkin päätökseen hyvissä, koska heti sunnuntai aamuna meidän piti suunnata Byron Bay:in sukellusretkelle.

Lauantaista poiketen sunnuntaina oli todella upea päivä. Sininen taivas, ei tuulta nimeksikään ja +23 varjossa. Veden alle oli kokoontunut kovasti kaikenlaista meren elävää. Pääosissa olivat tietysti Grey Nurse hait, joita varten me sinne menimmekin, mutta suurimman ihmetyksen sai aikaan Manta rausku. Niitä ei todellakaan esinny tähän aikaan vuodesta näin kylmissä vesissä, mutta tämä kaveri oli nähtävästi eksynyt tai ei tuntenut kylmää vettä kiduksissaan. Kaiken kaikkiaan mahtavia sukelluksia. Ennen kotimatkaa kävimme vetäisemässä Aussie burger ateriat paikallisessa bagbagger ravintolassa.

Myrre pääsi pääosaan viikonloppuna. Annen piti viettää mukava ja rauhallinen lauantai-ilta. Juuri, kun minun piti lähteä rugby-peliin, niin me aloimme ihmettelemään miksi Myrren maha on aivan turvoksissa ja se oli kivikova. Myrre oli tietty siinä jo hiukan tuskissaan ja eikun eläinlääkäriin. Ensimmäinen arvio oli vatsalaukun kiertymä ja mahdollinen leikkaus edessä. Anne lähetettiin kotiin, kun Myrreä jäätiin tutkimaan. Pari tuntia myöhemmin  eläisairaalasta soitettiin vatsaröntgenin tuloksia; Myrren maha oli täynnä ruokaa, paksusuoleen asti! Ei ole Myrre mikään tyhmä koira sillä, kun me tulimme päivällä ostoksilta kotiin, niin kaikki näytti ihan normaalilta. Myrre oli siis avannut koiranruokalaatikon kannen syönyt sieltä aimo annoksen papanoita laittanut kannen kauniisti kiinni. Siitä sitten litra vettä mahaan ja sillä sitä alkaa papanat turvota. Tällä viikolla ollaan sitten laihiksella.

Seuraavaa viikonloppua kohti!

23.8 Talvea on virallisesti tasan viikko jäljellä, mutta eiköhän tässä vaiheessa voi todeta, että kevät saa virallisesti alkaa. Kyllä sitä kylmää kestikin tänä vuonna. Onneksi meillä oli Suomen retki listalla, joka lyhensi hyytävän koleaa Queenslandin talvea oleellisesti.

Loman jäljiltä olemme päässeet taas pikku hiljaa normaaleihin rutiineihin; urheilemiseen iltaisin ja toivottavasti jo ensi viikonloppuna sukeltamaan. Suomen tuliasiana tuotuja Suunnon D4i sukellustietokoneita olisi jo kova kiire päästä testaamaan todellisissa olosuhteissa. Toivottavasti ensi sununtaina meillä on tarjolla myös esittelykelpoista kuvamateriaalia sukellusksista!

Anne viettää taas tämän viikon Melbournessa opetamassa paikallista tuotannon väkeä jatkuvan parantamisen saloihin. Patjamaailmassa on aivan valtavan kiire ja päivät tuppaavat venyä aika pitkiksi. Seuraavaa lomaa odotellaankin jo kuumeisesti alkavaksi! Eiköhän se saada varattua muutaman seuraavan päivän aikana…

Koiraystävät Frida ja Myrre voivat oikein hyvin. Myrre pitää huolta ettei meidän pihalle pääse kukaan mukaan lukien linnut ilman railakasta hakkumistervehdystä.

Lomaretki Suomeen 2011

Kolmen vuoden odotuksen jälkeen pääsimme vihdoin matkaan kohti pohjolaa. Australian talvi on tunnetusti sen verran kylmä ettei Etelä-Suomen kasvateilla ole niin paksua nahkaa, että täällä pärjäisi, joten ajankohta ei olisi voinut olla paljon parempi.

Lennot oli varattu lyhyimmän reitin mukaan, joka tällä kertaa vei meitä Brisbane-Singapore-Helsinki kautta vaivaisessa 19 tunnissa. Ei paha verrattuna ensimmäiseen Australian matkaan, jolloin matkan kestoksi tuli vaatimattomat 36 tuntia.

Saavuimme Suomen kamaralle 20.7 aamutuimaan ja palvelu alkoi toimimaan välittömästi. Eno oli ystävällisesti tuonut meille menopelin lentoaseman pihaan ja siitä me sitten päästiinkin pöristämään mukavasti saman tien kotoisille väylille. Jos yhtä vasemmalle kaistalle kääntymistä ja muutamia ikkunan pyyhkimisiä ei lasketa, ensimmäinen oikean puolen liikenteen ajoharjoitus meni varsin mallikelpoisesti.

Vihdoin perillä ensimmäisessä kohteessa Annen siskolla Katjalla Paloheinässä ja pöytä notkui aamupalaherkuista mukaan lukien meidän kauan odottaman HK:n sinisen lenkin ja Auran sinappi tuubin. Sitä kylmänä naamariin aamu seitsemältä, nam J!

Ensimmäiseen päivään mahtui sitten vielä hauska tapahtumakin. Päätimme lähteä vaihtamaan vähän paikallisia lateja pankkiin ja päädyimme ensimmäiseen mahdolliseen eli Pakilan Nordeaan. Siitä sitten ripeästi tiskille ja rahaa vaihtamaan. Meidän ilmeet olivat varmasti näkemisen arvoiset, kun pankki-täti ilmoitti tylysti, että meillä ei käsitellä tässä pankissa ollenkaan rahaa. Sellaisia pankkeja Suomessa. Lähtiessä huikkasimme vielä Thanks, bye vähän niin kuin vahingossa.

Pariin ensimmäiseen päivään mahtui pääasiassa ankaraa syömistä, kevyttä lenkkeilyä, ankaraa syömistä, Okmeticilla vierailu, ankaraa syömistä ja hiukkasen nukkumistakin.

Ensimmäiselle lauantaille meillä oli järjestetty pienimuotoiset pippalot kylässä käyneille Suomen kavereille ja muillekin tutuille. Päivä oli oikein onnistunut ja saunassakin tuli istuttua yhdelle päivälle, ruokaa unohtamatta. Taas oli maha killillään.

Pari lisä päivää onkimista, uimista, paljuilua ja huilailua ja ei, kun Saabin keula kohti Loimaata ja Nerosta. Upea mökki Neros järven rannalla, paljon ruokaa (tässä vaiheessa syömisen määrä alkoi todellakin huolestuttaa) ja yllättäen taas saunottiin. Annen täti piti meistä oikein hyvää huolta.

Tässä välissä voidaan mainita meidän ensimmäisestä kaupassa käynnistä. Homma lähti nimittäin ihan käsistä. Puolitoista tuntia myöhemmin ostoskärry oli lastattu täyteen lihapiirakoilla, karjalanpiirakoilla, herneillä, HK:n sinisellä, mansikoilla yms. suomalaisilla kesäherkuilla. Kassalla meille tuli mieleen yksi pikku yksityiskohta, me ei punnittu yhtä ainoaa vihannesta tai hedelmää, kun täällä ne punnitaan kassalla. Siitä sitten City-Marketin kassa juoksuttamaan. Minä en muuten oppinut punnittamaan yhtään tavaraa koko loman aikana. Ihme, että kaupan kassat olivat hiukkasen yrmeitä J.

Matka kohti Kotkaa alkakoon. Tässä vaiheessa lomaa oli vietetty viikon verran. Ensimmäiseksi möksälle syömään ja savusaunomaan. Kelit jatkuivat edelleen huippu hienoina. Torstaina taisi olla loman terveellisin päivä, kun me kävimme pinkaisemassa 15 km:n Meripäivä-juoksun. Kaikkea sitä tekee helteessä, mukava hölköttely kääntyi muutaman kilometrin loppukiriin, kun Jorin piti alittaa aikaisemman vuoden aika. Tulipa se sitten tehtyä ja täytettyä takareidet oikein kunnolla piimällä. Illalla sitten taas saunomaan ja syömään.

Loppu viikko meni vuorotellen mökillä ja Meripäivillä. Tulipa siinä samalla tavattua paljon tuttuja ja turistua niitä näitä. Syömässäkin ehdittiin käydä.

Seuraavalle viikolle meille oli järkätty sukellusretki Verlaan Anun ja Jorin toimesta. Oli muuten yksi parhaista Suomen sukelluksista kautta aikojen. Järvi oli pullollaan rapuja, kiiskejä, ahvenia, haukia ja herra kuhakin päätti tulla tervehtimään meitä. (Kuvalinkissä olevat sukellusvalokuvat ovat Jorin käsialaa.). Illalla sitten taas savusaunottiin.

Loppuloman agenda jatkui edelleen tutulla kaavalla. Tuttuja ihmisiä tapaillen, saunoen, syöden ja jopa muutama Karhukin tuli kumottua.

Kelit olivat koko loman ajan aivan käsittömättämän hienot ja meistä pidettiin niin hyvää huolta ettei mitään rajaa. Kaiken kaikkiaan meillä oli varsin täydellinen ja rentouttava loma. Nyt on edessä vaan kaikkein raskain vaihe eli mukana tuotu 3.5 kg:n kesämahan sulattaminen. Seuraavaa Suomen retkeä odottaessa!

Tässä vielä muutama kuva lomalta

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10150265179029965.336685.646084964&l=d121c665a7&type=1

11.7 Tuli vähän taukoa kirjoitteluun. Liikaa töitä varmaan ja talvista laiskuutta.

Viikonloppu tuli vietettyä Rainbow beachilla. Oikein mukava paikka  Fraser Islandin vieressä. Loputtomasti valkoista hiekkarantaa ja palmupuita. Mukaan voi lisätä vielä hyvän sukelluskohteen, niin mikäs sitä on viikonloppua viettää…

Suomen matkaan on enää viikko jäljellä eikä loma tunnu vielä yhtään realistiselta, mutta eiköhän se tuosta muutaman päivän päästä tai ainakin ensi tiistai aamuna.

Tässä vielä hieman fiilistelyä viikonlopulta:

21.6 Vuoden lyhin päivä täällä etelässä ja samalla myös Brisbanen kylmin aamu pariin kymmeneen vuoteen. Mitattarissa +4 astetta aamulla.

Viikonloppuna tuli pulahdetutta pariin otteeseen Mooloolabassa ex HMAS-Brisbanen hylyllä. Oikein rentouttavat ja hyvät sukellukset. Veden ja ilman lämpötila alkavat olla hiukan viileitä, mutta eiköhän se taas muutu paremmaksi, kun tilasimme uudet sukelluspuvut.

Kotiin tultua meitä odotti mukava yllätys, kun naapurit arvasivat, että meillä on kuitenkin kova nälkä. He olivat sitten kokanneet meille pizza uunissa haudutettuja vihanneksia ja jänispaistia. Oli muuten aika hyvää!

Tällä viikolla Anne lämmittelee Cairnsissa ja Townsvillessa töiden merkeissä. Meidän lomaan ei ole enää kuin neljä viikkoa, joten sekin tulee lähemmäksi.

Sitä ennen meilläkin vietetään Juhannusta!

12.6 Vitsi, että täällä on kylmä. Meillä on kotona villapaidat päällä ja villasukat jalassa. Onneksi talvea on vain kymmenen viikkoa jäljellä!

Meillä vietetään maanantaina kuningattaren syntymäpäivää, joten meillä on pitkä viikonloppu. Monarkia on mukava asia, ainakin kerran vuodessa.

Muutama viikko sitten tuli käytyä South West Rockissa. Retki oloi varsin mukava, sukeltamista mahtavissa olosuhteissa, hyvää ruokaa iltaisin surf clubilla. Mitä sitä muuta viikonloppuna kaipaisi. Ensi viikonloppuna on sitten seuraava yritys veteen. Tarkoituksena olisi suunnata HMAS Brisbane hylylle harjoittelmaan valokuvasta, jos sää sallii.

Kuusi viikko lomaan! 

31.5 Videon pätkää viime viikonlopulta

23.5 Maanantai ja vettä tulee… Täällä pitäisi alkaa kuivakausi ihan näillä näppäimillä, mutta taivaasta ropisee sen verran taas vettä, että tuntuu kuin elettäisiin parasta monsuunikautta.

Viikonloppuna tuli käytyä koiratapahtumassa ja piirustelija vangitsi meidät paperille. Aikamoista!

17.5 Kisa-studioista ja lätkän möm möm kisoista on selvitty. YLE on sen verran mukava, että kiekko lähetykset kuuluivat suorana nettiradion kautta. Täällä oli aitoa kisatunnelmaa Suomi-Tsekki mittelön aikana. Parempi ei tosin voittanut sillä kertaa… Finaalissa kylläkin.

Se pistää keliä aika viileäksi. Aamuisin mittari painuu jo +5 kulmille sisälläkin on kylmä kuin Siperiassa. Onneksi meillä on paljon villasukkia ja pipoja varastossa.

Viikonloppu hujahti Lennox Headissa ja Byron Bayssa. Meillä oli mukava talo aivan rannan tuntumassa ja mikä parasta, ilmaiseksi! Yksi tuttu täti pyysi meitä talon vahdeiksi ja meillehän se sopi. Paljon pitkiä rantalenkkejä koirien kanssa ja sunnuntaina koko päivä sukeltamista Byronissa. Ja mikä parasta, aurinko paistoi koko viikonlopun ajan. Pari viikkoa vielä sitten mennään South West Rocksiin…

Tässä muutama kuva viikonlopulta.

9.5 Se meni sitten sukellusretki puihin, kun keli merellä oli sen verran haastava, että suurin osa veneistä jäi rantaan. Uusi yritys kahden viikon päästä. Keli oli kuitenkin sen verran hyvä täällä Brisbanessa, että päätettiin mennä lounasristeilylle Brisbane joelle noin vappuaaton kunniaksi.

Muuten me ollaan oltu aivan liikaa töissä, mutta taas on loma pari viikkoa lähempänä! Tiukkaa jouksuharjoittelua tarvitaan, että Meripäivä juoksussa päästään maailmiin ilman kuljetusta.

26.4 Aika joutuu taas liian nopeasti. Vasta oli torstai ja viiden päivän loma edessä ja huomenna se on mentävä taas töihin… Anne jatkaa lomaa vielä viikon verran, mutta kai se on jonkun tuotava rahaa taloon, että töiset pääsevät törsäämään sitä.

Kelit ovat olleet viime aikoina varsin suotuisat ottaen huomioon, että täällä mennään jo täyttä häkää kohti talvea. Päivällä mittari jaksaa vielä kivuta +27 kieppeille ja aamullakin on ihan kohtalaiset lukemat siinä +17 asteen kulmilla. Sadetta ei ole ollut nimeksikään, joten mikäs täällä on ollessa.

Viikonloput ovat menneet edelleen sukellusretkien parissa ja kaikenlaista muuta mukavaa kikkaillessa. Lauantaina meillä oli mm. meidän tien pihasulkapallon mestaruuskisat. Voittajaa ei tosin saatu julistettua pimeän tultua ennen päätöskierroksia. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Tänä torstaina me olemme menossa testaamaan painekammiota Wesley sairaalaan. Tarkoituksena olisi mennä 50 metrin syvyyttä vastaavaan paineeseen ja katsoa miten pää kestää sitä. Tapahtumasti pitäisi tulla varsin hauska sillä kuuleman mukaan ihmiset puhuvat aika sekavia Aku Ankka äänellä : ).

Perjantaina me suuntaamme sitten taas kohti South West Rockia ja kolmipäiväistä sukellusturneeta. Kuvia ja videota luvassa myöhemmin ensi viikolla.

Alle kolme kuukautta Suomen retkeen. Sieltä se lähenee pikku hiljaa…

11.4 Aika menee hirmuista vauhtia. Taas on kaksi viikkoa kulunut hyvä, että kotona on ehtinyt käydä muuta kuin nukkumassa.

Viikko sitten sunnuntaina sitä tuli taas tehtyä varsin kokeiluluonteista harjoittelua. Ei kun aamu tuimaan salille ja body pump:iin ensimmäistä kertaa elämässä. Reilu tunti karmeaa rääkkiä ja koko keho vapisi kuin haavan lehti. Ei siinä kaikki. Pari tuntia kotona kevyt lounas ja koirat paksiin ja autolla White Hills reserveen metsäkävelylle. Sen verran voin kertoa, että kyseissä maastossa löytyy mäkiä. Kaksi tuntia myöhemmin, muutama epäonnistunut oikopolku myöhemmin olimme takaisin autolla. Jalat olivat muuten kohtuullisen vellimäiset. Seuraavat kolme päivää tuli käveltyä kuin vellit housuissa. Kannattaa kokeilla kaikenlaista uutta!  

Viime viikolla ensin pari pitkää päivää töissä ja sitten muutama päivä Melbournessa konferenssissa. Sitten olikin jo perjantai ja viikonloppu edessä. Sunnuntaina suuntasimme taas pitkästä aikaa Byron Bay:n. Se retki oli todella kannattava sukellusmielessä. Ensimmäisellä sukelluksella meitä vastaa ui valkohai. Siinä oli sitten hymyssä pitämistä loppupäivän aikana. Kyseessä oli nuori hai, joka oli noin 2m, mutta valkohai kuitenkin. Taas on saatu yksi rasti must see listalle lisää! Tässä muutama kuva:

 http://www.facebook.com/album.php?aid=152947&id=646084964&l=c45b9b841e

27.3

22.3 Flussakausi näyttää ohittaneen meidän talouden tältä erää.

Sunnuntaina kävimme naaman taputtelussa, jonka Anne oli järjestänyt ystävällisesti minulle synttärilahjaksi. Tässä muutama rivi siitä miten putsaus eteni.

Sunnuntai aamu. Hiukkasen sadetta ilmassa, kun astumme Stephanies Day Span ovesta sisään. Sisällä soi mukava aasialaissävytteinen musiikki ja erilaiset aromit leijailevat ilmassa. Meidät ohjataan alakertaan, missä sijaitsee hoitohuoneet. Huoneessa on hämärä valaistus, samat aromit ja musiikki kuin yläkerrassakin. Meille kerrotaan pääpiirteittäin hoidon kulku jonka lisäksi hoitoa tukemaan täytetään parin A4:n verran tietoja ihonhoidosta ja elämäntavoista.

Hoito alkaa kuumilla kääreillä joita levitellään muutama kerros naaman päälle. Kuumia papusäkkejä lisätään rinnan päälle ja koko vartalo kiedotaan viltin sisään. Silmät kiinni ja matkalle…

Noin kymmenen kuumaa pyyhettä ja erilaista rasvakerrosta myöhemmin naamalle levitetään jonkin lainen naamio ja sen tehoa lisämään tuodaan höyrytin kone aivan naaman lähelle. Se ei ole tietty liian kuumaa, mutta lämmintä kuitenkin. Naamion ollessa päässä hoito etenee päänahan ja niskojen hierontaan. Jännittyneitä niskalihaksi muokataan notkeammiksi erilaisilla venytyksillä ja öljyillä. Kohta tulee uni.

Reilu tunnin (hoidon aloituksesta) jälkeen naamio kuoritaan pois ja edessä on enää naaman puhdistus ja loppurasvaus. Minun naamassa ei ole varmasti ollut koskaan niin montaa erilaista rasvaa ja öljyä kuin tässä käsittelyssä. Fiilis oli kuitenkin oikein rentoutunut ja jopa uninen. Tietysti hoitohenkilökunta yritti myydä kaikenlaista ryppyvoidetta ja muuta erittäin tarpeellista, mutta en sitten taipunut vielä tällä kertaa. Anne taipui ja se olikin halpa keikka : ).

Maanantai aamuna minun naama oli kuin kukkapelto, kun sen pinta oli möyhennetty sen verran perusteellisesti sunnuntaina, että varmasti kaikki ihonalaiset finnit innostuivat siitä. Tiistai iltana iho alkaa taas näyttää normaalilta.

Muutama kuva vielä koirakävelyltä.

16.3 Nuh, nuh, nuhaa! Kaipa sitä pitää yksi tauti kärsiä vuodessa…

Tällä viikolla meillä on luvassa Mtin hoitoa lauantaina ja sunnuntaiksi Anne varasi meille puolentoista tunnin naaman taputtelun. Sen pitäisi olla varsin mukavaa. Katsotaan josko sitä ehtisi vielä sunnuntai iltapäivällä luonasristeilylle Brisbane joen siipirataslaivalle. Viikon päästä sitten takaisin sukellushommiin!

Työrintamalla meille molemmille on luvassa matkustelua, joten lentokentät tulevat tutuiksi. 

7.3 Ensimmäinen viikkoa syksyä on sitten vietetty. Kelit ovat olleet onneksi vielä ihan kohtuulliset, jos muutamaa sadekuuroa ei laske mukaan.

Meidän uusi Mitsu on toiminut tähän menessä jo monessa suhteessa halutulla tavalla. Sukelluskamoja ja koiria on liikutettu paikasta toiseen menestyksekkäästi ja manuaalivaihteisiinkin on saatu pikku hiljaa tuntumaa neljän vuoden automaattiajelun jäljiltä.

Tähän viikkoon on saatu mahtumaan yllätävän paljon ohjelmaa. Anne pyyhältää huomenna pariksi päiväksi Adelaideen. Viikonloppuun on lisätty kovasti grillausta ja sunnuntaina meillä olisi tarkoitus mennä katsomaan Australian jalkapallosarjan finaalia, jossa Brisbane Roar yrittää voittaa mestaruuden viiden hiljaisemman kauden jälkeen…

28.2 Viimeistä päivää kesää vietellään +33 asteisessa kelissä. Voisi olla huonompikin.

Meille tuli tänään uusi koirien liikuttaja kotiin. Neljä pyörää liikkuu 2.4 litraisella moottorilla, joten rannalle pääsy pitäisi olla taattua taas vähän aikaa.

Myrre on viime aikoina pitänyt huolta siitä, että meidän pihassa ei opossumit vietä turhaan aikaa. Valtavalla mekastuksella ja raivokkaalla juoksulla on saatu aikaan sellainen muutos, että kaikki opossumit pysyttelevät mielellään naapurin puolella. Meidän yritit pysyvät oikein hevässä kunnossa.

Frida kehitti itselleen juuri kesän lopulla allergian johonkin rikkaruohoon, joita meidän takapihalla kasvaa enemmän kuin ruohoa. Ei muuta kuin vähän lääkeshampoota turkkiin ja pari tabua kitaan, niin eiköhän se siitä.

Anne on viettänyt pari viikkoa nyt Alburyssa opastamassa paikallista väkeä tuotantomenetelmien ihmeelliseen maailmaan. Onneksi viikonloppuisin päästään kuintenkin loikoilemaan joko beachilla tai pinnan alla.

Tässä muutama tuore autokuva

15.2 Joo, permanent recidency tuli liitettyä passiin tuossa viikko sitten. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että me ollaan paperilla saman arvoisia kuin paikalliset asukit. Esim. lääkäristä ei tarvitse maksaa enää tupla hintaa jne… Viime viikonlopun reissu oli todella hieno. 1000 km autossa oli pieni vaiva sen rinnalla mitä me nähtiin. PALJON haita ja muuta meren elävää. Meidän asiakkaat olivat todella mukavia, joten mitä sitä voi enempää vaatia? He olivat jopa niin innoissaan, että me järjestämme uuden retken vapun korvilla samaan paikkaan.

Tässä vielä muuta kuva retkeltä

Annan matkaraportti löytyy Vieraskirjaosiosta ja alla vähän videota viime viikonlopusta. Lisää tarinaa luvassa heti huomenissa.

2.2 Meinaa pukkaa pientä puhuria tuolta Vanuatun suunnalta. Ihan kuin tässä ei olisi jo saatu meidän osaa vesisateista tänä kesänä. Tänään Macayn asukkeille annettiin kehoitus siirtyä pois kaupungista. Onneksi täältä on sinne vajaat 800km.

Viikonloppuna tuli ajeltua Byron Bayhin sukeltamaan. Herätys 3.30 aamulla ja 45 min myöhemmin autobaanalla kohti etelää. Etelästä tuli sitten tuulten mukana sen verran railakasta aaltoa, että ensimmäisen sukelluksen jälkeen loppu päivä peruutettiin. Siitä sitten aaumupalalle ja sitten autolla kohti kotia. Tulipa ajettua 330km. Ensi lauantaina uusi yritys!

Anne on tämän viikon Sydneyssä. Siellä on ollut tällä viikolla kovimmat helteet 125 vuoteen. Saapa nähdä kuinka punainen Annen naama on, kun se tulee takasin kotio. Täälläkin on ollut mukavat +31 astetta viimeiset päivät varustettuna 90% kosteudella.

27.1 Australia päivä tuli vietettyä eilen ja olipa mukavaa saada yksi ylimääräinen vapaapäivä viikolle! PÄivän teemaan kuului 16km lenkki aamu kuudelta, aamupala naapurin takapihalla puiden katveessa, pikku päikkärit, aussie barbecue, sauna ja Annan palautus lentokentälle. Tajuttomuus iski viimeinen kymmenen korvilla illalla.

Annan loma oli tosiaan aikamoinen joulu. Päivää ennen hänen saapumista täällä oli satanut 40 päivää putkeen ja sen jälkeen ei pisaraakaan. Toivomme tällaisia vieraita lisää! Matkarapottia tulossa jahka matkalainen selviytyy kotiin.

Viikonloppuna olisi tarjolla sukellusta Byron Bayssa. Lauantai aamuna olisi herätystä tarjolla aamu neljältä ja siitä sitten taas karavaani matkaan. Katsotaan, jos sitä vaikka saisi vähän vidoen pätkää todisteeksi pinnan alaisesta elämästä.

23.1 Tulvista on selvitty tällä erää. Niistä ei jaksa kirjoitella sen enempää, koska televisio, radio ja internet jaksoivat paukuttaa tulva-asiaa 24/7 kahden viikon ajan. Summa summarum, meille ei käynyt kuinkaan, kun asustetaan kukkulan päällä, mutta noin 10 000 taloutta ja 6000 yritystä jäi veden alle Brisbanessa. Vesi kertyi 40 päivää putkeen jatkuneista sateista ja viimeinen pisara oli, kun vuorokauden aikana satoi 400mm vettä.

Meillä on ollut majatalossa vilskettä viimeisen reilu viikon ajan. Anna toi tullessaan auringon paisteen, joka näyttää jatkuvan ainakin vielä viikon. Sehän sopii meille.

Matkuohjelmaan ovat kuuluneet perinteiset kaupunkikatselmus, DFO, Gold Coastilla ja tämä viikonloppu vietettiin Byron Bayssa pääosin beachilla ja rantakahviloissa hyvää ruokaa maistellen.

Tässä muutamia kuvia tältä viikonlopulta (seassa on myös vanhoja kuvia):

4.-13.1.2011 Lomat on lusittu ja tässä on muutama kuva retkeltä. Videoita ja matkaraporttia saatavilla. Tainan matkaraportti vieraskirja osioissa.

Matkaraportti

J&Anne Raja Ampat Kri Island 18.12.2010-3.1.2011

Kauas on pitkä matka. Tällä matkalla sen todellakin sai kokea, kun matkaan Brisbanesta Kri Islandille kului vaivaiset 36 tuntia. Kyseinen aikaväli sisälsi neljä lentoa ja reilut kaksi tuntia veneessä ja paljon erilaisia turvatarkastuksia.

Matka starttasi lauantaina 18.12,2010, Brisbanesta ja ensimmäinen pysäkki oli Singapore. Reilu tunnin verran kentällä ja seuraavalla koneella kohti Jakartaa, johon saavuimme vähän ennen puolta yötä.

Indonesiaan tarvitaan tietysti viisumi, joten ei muuta kuin jonoon noin sadan muun turistin kanssa. Työvoima houmioon ottaen voisi kuvitella, että jono liikkuisi metron nopeudella, mutta todellisuus oli hieman toisenlainen. Tunnin verran ensimmäisessä jonossa ja siitä sitten seuraavaan jonoon. Viisumit saatiin kuitenkin lopulta passiin ja siitä sitten kiireesti hotellihuoneeseen vetäämään henkeä kokonaiseksi kolmeksi tunniksi.

Muutaman tunnin elpymisen jälkeen olimme taas valmiina jatkamaan matkaa. Nyt oli vuorossa aina jännittävä Indonesian sisäinen lentoliikenne. Koneet ovat vähän uudempia kuin toisesta maailman sodasta, mutta siihen se sitten jääkin. Viitisen tuntia myöhemmin, yhdellä vaihdolla Massakarissa, saavuimme Sorongiin, jossa meitä oli vastassa Kri Islandin henkilökuntaa. Laukut pistettiin pikaisesti autoihin ja siitä sitten kaasu pohjassa yhteysalukselle ja muutaman tunnin nautittavalle merimatkalle auringon paitellessa ja delfiinien leikkiessa keulaaalloissa.

Saarelle saavuttiin sitten parin tunnin veneilyn päästä. Vastaanotto oli varsin mukava kookospähkinä juomalla varaustettuna. Sen verran oli veto pois matkailusta, että ensimmäisenä päivänä sukeltaminen jäi väliin.

Maanantaista alkaen aloitimme sukellusurakan. Kolme-neljä kertaa päivässä heitimme tankit selkään ja upottauduimme valtavan hienoon korallimaailmaan, jossa vesi oli korvattu pääasiassa kaloilla. Sukellusten välillä ravintolahenkilökunta piti muonitusta yllä varsin herkullisilla paikallisilla ruoilla, joita ei aina kyllä tunnistanut syötäväksi. Hyvin se kuitenkin upposi ilman minkäälaisia vatsanväänteitä. Kanaa tuli syötyä niin monta kertaa, että vielä kaksi viikkoa matkan jälkeen se ei uppoa.

Sukelluspäivien jäljiltä olimme tyypillisesti niin väsyneitä, että Uni-Jukka saapui kylään lähes joka ilta 19.30, heti illallisen jälkeen.

Kaksitoista päivää putkeen, 38 sukellusta myöhemmin ja vuosikin tuli vaihdettua siinä samassa, loma saapui loppusuoralle ja edessä oli kotimatka. Sen verran saaressa tuli tutustuttua muihin sukeltajiin, että päätimme viettää muutaman sakemammin kanssa illan Jakartan saksalaisella clubilla mahtavien tarjoilujen kera.

Siinä oli sitten kiva tulla kotiin seuraavana päivänä ja todeta Australian tulvien kolkuttavan melkein kotiportilla… Seuraavaa lomaa odotellessa.

6.12 Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Ropina käy katolla toista viikkoa putkeen. Queensland painii tulvikeskellä ja nyt pitäisi elää aurinkoista ja kuumaa kesää. Eiköhän se siitä vielä…

Tänä aamuna meitä oli vastassa mukava yllätys. Ensin Anne ketseli lattialle ja sanoi:”Onko tuo termiitti?” Minä siitä sitten Veikko Neuvosena katsomaan. Totta tosiaan, se oli termiitti kuhnuri. Katselimme siinä aikaimme ympärillemme ja meillä olikin kämpässä satoja samanmoisia, onneksi henkihievereissä. Töihin lähtiessä aloin katsella kadulla olevia autoja ja kaikki olivat aivan paksulti termiittien peitossa. Niillä oli ilmeisesti ollut jonkinlainen joukkoitsemurha viime yönä : ).

Viikonloppu meni sadetta pidellessä ja sunnuntaina viitisen tuntia altaalla opetamassa sukeltajan alkuja alkuun uudessa harrastuksessa.

Lomaan enää yhdeksän työpäivää! Ai niin, Suomen lennot tuli varattua tänään. Heinäkuun lopussa tehdään sitten retki kotikonnuille. 

2.12 Joku voisi luulla, että Brisbanessa paistaa aina aurinko. Totuus ei ole ihan hirveän kaukana siitä, mutta viimeiset pari päivää täällä ei ole näkynyt juuri muuta kuin tummaa pilveä ja vaatteet kastelevaa sadetta. Tosin jos pitää valita, niin kyllä sitä mielummin lämpimässä sateessa käppäilee kuin liukastelee alkutalvisessa Euroopassa.

Eilen meillä vietettiin Myrren 1v. synttäreitä. Juhlat olivat ilmeisesti sen verran raskaat, että päivänsankari oli vielä tänäänkin hieman veto poissa. Se on vaihteeksi ihan mukava asia! Meillä on menty viimeiset muutama viikko sellaista vauhtia, että pitää vaan ihmetellä miten noin pienestä kirpusta voi riittää niin paljon energiaa.

Viime viikonloppuna olimme auttamassa taas vaihteeksi sukelluskurssilla. Ja tämän viikonlopun ei tehdä mitään muuttui tänään mennään auttamaan sunnuntaina puoleksi päiväksi uima-altaalle.

Loma TJ on 10. Pieni puristus vielä ja sitten mennään. Minulla onkin jo huomenna perjantaina varaslähtö, ylimääräinen lomapäivä tekee aina hyvää : ).

21.11 Viimeistä viikkoa kevättä viedään ja meillä on vajaa neljä viikkoa meidän hyvin anasaittuunn lomaan!!! Eilen aamupäivä hurahti uuden harrastuksen parissa. Me aloitimme surffauksen alkeiden harjoittelun. Surffaus on yllättäen aika vaikea laji. Pari tunnin uurastuksen seurauksena saimme aikaiseksi monta upeaa kaatumista ja tänään jokainen lihas on ollut aivan hellänä. Harjoituksia jatketaan pika puolin.

Sukeltamiseen tuli parin viikon tauko kelien johdosta, mutta ensi viikonloppuna täräytämme taas rensselit päälle ja sujahdamme veteen vähän pulikoimaan.

 Tänään tuli myös opeteltua sukelluskaupan pyörittämistä, joten jos 50 tuntiset työviikot alkavat tuntua liian lyhyiltä voimme jaktaa vielä muutaman lisätunnin sukelluskaupan uumenissa.

Grillikausi on myös avattu täydellä teholla. Lammasta, nautaa ja possua on pistetty napaan, että raikaa. Tätä kirjoittaessa meillä on rosmariinikana paistumassa naapurien pizza-uunissa, jos kohta herkutellaan taas!

Viime viikolla Myrrelle tuli tehtyä hiekkalaatikko takapihalle. Se on auttanut sen verran ettei uusia kuoppia ole enää ilmaantunut nurmikkoon (rikkaruohikkooon).

11.11 Kansallinen veteraanipäivä, ei muuta kuin kukkaa rintaan ja raitille marssimaan! Kevättä ei ole enää kuin muutama viikko jäljellä, mutta kelit ovat jo aivan kuin kesällä. Päivällä mukavat +27 ja yöllä +20. Parempaan suuntaan mennään.

Viimeiset viikot ovat sujuneet yllättäen taas sukeltamisen merkeissä, mutta tällä viikonlopulle on varattu ihan muuta sosiaalista viihdettä. Vähän tupareiden poikasta lauantaina ja laiskottelua sunnuntaille : ). Kuinkahan me pystytään olla tekemättä mitää???

Myrren kanssa ollaan laskettu pihaan kaivettuja kuoppia ja Myrren mielestä meillä on edelleen liikaa nurmikkoa. Viikonloppuna meille tehdään ihka oikea hiekkalaatikko kaivuuprojekteja varten. Katsotaan mitä Myrre tuumaa…

26 työpäivää lomaan! Tänään tuli matkaliput!

1.11

25.10 Alle kaksi kuukautta lomaan!!! Täällä on vihdoin saatu nauttia lämpimistä keväisistä päivistä. Viikkoon mahtui taas kaikenlaista kivaa. Maanantaina Metallican konsertti, joka meni sitten tiistain puolelle eikä tiistai aamuna viideltä väsyttänyt juuri yhtään.

Viikko eteni sitten pienessä horroksessa perjantaihin asti, jolloin minä sain kutsun Sleepyheadin boxiin katsomaan V8 Super Car 600 kisoja Gold Coastille. Paikalle oli tuotu myös Suomen nuori toivo Mika Salo (esitteen mukaan jo 43)… Eipä tullut paljon kuittailua, kun Salo täräytti rengasvalliin kolmannella aika-ajokierroksella ja se oli sitten siinä. Ihan mukava kokemus sisänsä.

Sunnuntaina meillä meni päivä mukavasti uima-altaassa viiden tunnin verran. sukelluskurssilla. Ensi viikonloppuna oppilaat pääsevät sitten mereen kokeilemaan, miten opit ovat menneet perille. Tässä kuva avuliaista kurssiaapureista.

17.10 Otsikosta huolimatta täällä ei ole todellakaan ollut kävään merkkejä ilmassa vaan lähinnä kaatosadetta päivästä toiseen. Ensimmäisen 12 päivän aikana Brisbanen ympäristössä tuli 400 mm vettä, joten siitä on varmasti helppo päätellä, että täällä ei todellakaan kärsitä enää kuivuudesta. Onneksi ensi viikko näyttää jo hiukkasen paremmalta.

Jenkkilässä tuli käytyä pikaisesti ja matka oli todella hyvä ihan töidenkin puolesta. Samalla tuli myös tutustuttua paikalliseen kulttuuriin muutamana iltana. Eikä myöskään sovi unohtaa mukavia penkkejä business ja first classissa : ). Annen Cairnsin retki meni myös oikein mainiosti ja majapaikka vierasvenesataman kupeessa uima-altailla varustettuna ei näyttänyt yhtään hassummalta.

Viime sunnuntaina meillä oli hyväntekeväisyys tempaus riuttojen pelastamiseksi. Meitä oli 10 sukeltajaa 10.10.2010 aamu 10.10 vedessä 10 jalan syvyydessä 10 minuutin ajan. Paikalle oli raahattu Gold Coastin Bulletin tähtitoimittaja ottamaan vähän kuvia ja tekemään haastatteluja. Raporttia odotellessa…

Viime viikko sujui lähinnä urheillessa ja kotihommia kiinni ottaessa… Huomenna mennään sitten katsomaan rytmikästä klassista musiikkia Brisbanen Convention Centre:n. Siellä esiintyy Metallica muutamalla lämppärillä varustettuna. Mustat paidat on kaivettu jo esiin!

9.10 Takaisin kotona. Materiaalia kehittyy hiukkasen hitaasti, mutta eiköhän se siitä. Tässä linkki Fraser retken videoon.

3.10 Pari viikkoa vilahti taas aivan huomaamatta. Ollaan kuitenkin ehditty tehdä vaikka mitä, on lomailtu 4 päivää Fraser Islandilla nelivetoautoilusta nautiskellen, sukeltelua, Anne ja Taina kävivät Adelaidessa, ratsastusta luonnon puistossa, koirakisoja, jne… Kuvia ja videota luvassa jahka tässä ehtii.

Tänään Taina pistää matkalaukun kasaan ja aloittaa loman tylsemmän osuuden eli kotimatkan. Minä porhallan kuitenkin vielä sitä ennen Uuteen-Seelantiin ja heti huomenna matka jatkuu jenkkilään, jossa pitäisi tutustua muutaman päivän ajan valtavaan patjatehtaaseen. Annekin saa tällä viikolla matkailusta oman osan käväisemällä muutaman päivän Cairnsissa. Vauhdikasta elämää!

12.9 Se on sitten naama poltettu ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Eihän siihen tarvittu kuin koko päivä merellä ja harrastelijamaisesti ilman aurinkorasvaa. Eikähän se punoitus laske jouluun mennessä.

Anne tuli ja meni takaisin Adelaideen. Tällä kertaa vain kolmeksi päiväksi, joten ihan vain piipahdus tällä kertaa.

Meillä oli tänä viikonloppuna teemana pestä työhiet pois yösukelluksella. Ei muuta kuin lauantaina auton lastaus iltapäivällä ja kaikkine varusteineen pohjoiseen. Ensin iltapäiväpulahdus kristallin kirkkaaseen veteen massiivisten kalaparvien sekaan ja sitten auringon laskettua samalle hylylle lamppujen kanssa katsastamaan rapujen ja mustekalojen yöllistä ruoan metsästystä. Kyllä tässä taas viikon jaksaa… Minä olin sitten vielä tänään auttamassa Rescue Diver kurssia Gold Coastilla. Homman piti kestää viitisen tuntia, mutta se venyi sitten 10 tuntiseksi. Tänään taitaa tulla nukkumatti aikaisin kylään.

Perjantaina meille saapuukin sitten Taina kylään.  

7.9 Kevättä on nyt viety viikon verran ja täällä onkin kokolailla selvää, että talvi on taakse jäänyttä elämää. Linnut laulaa, puut kukkii ja aurinko paistaa. Mitä sitä muuta kaipaa… lomaa tietysti.

Kevään ensimmäinen Suomen vieras on kahden viikon päässä, joten J&Anne tour alkaa pikku hiljaa valmistautumaan siihen. Kalenteriin on merkitty jo pitkä viikonloppu Frasier Islandilla ja tytöille pari päivää Adelaidessa. Siitä se kalenteri sitten alkaa täyttymään.

Koiruudet ovat olleet myös varsin innoissa talven loppumisesta. Myrren kaivuu-urakka on jatkunut aktiivisesti takapihalla ja turkkiin on ehditty myös hinkata kuolleen sammakon ja metsärotan hajua. Näin meillä hoidetaan hikihaitat.

30.8 Meillä ei lasketa, mutta talvea on jäljellä tasan yksi päivä!

Viikot menevät aivan liian nopeasti, kun meillä molemmilla on ollut töissä vähän liian kiirusta ja viikonloput menevät sitten harrastusten parissa. Meillä näyttää tulevan mukava Adeladen viikonloppu tuossa viikon päästä, joten sitä kohti! Pitänee käydä tutkimassa vähän viinitiloja ja jopa mahdollisesti sukellusvesiä… Taitaa vaan olla liian kylmää vettä : ).

Tässä liitteenä sunnuntain sukellusretki muutamassa minuutissa.

17.8 Vihdoin alkaa aamut lämpenemään. Tänä aamuna kuudelta mittari oli kivunnut jo +10 asteeseen ja torstaiksi on luvattu +27 ja iso auringon kuva!

Myrre ei ole pistänyt mitään rikki sitten viime viikon. Tänään kuitenkin Myrrellä oli ensimmäinen kettu jahti. Kettu meni metsään mijoonaa ja Myrre perässä miljardia. Siinä meillä oli sitten koira hukassa hetken aikaa ennen kuin metsästä tuli musta karvapallura aivan lähkahdyksissä.

Viime viikon lauantaina meillä oli kovasti kansainvälistä saunaseuraa. Edustettuina oli Suomen lisäksi, Uusi-Seelanti, Australia, Tsekki ja Ruotsi. Irlanti ei rohjennut lämmittelemään tällä kertaa.

Liitteenä sunnuntain sukellusvideo. Ensimmäistä kertaa elämässä Grey Nurse tuli niin lähelle, että se hutaisi pyrstöllä melkein kameran kädestä. Ja ei kun seuraavia seikkailuja kohti!

9.8 Se on sitten kaksi viikkoa talvea jäljellä : )!  Viikonloppu suhati aivan liian nopeasti eikä varmaan vähiten sen vuoksi, että sunnuntai aamuna tuli herättyä taas puoli neljältä sukellusretkelle. Myrre pisti yhden kaverin häävideon säleiksi lauantai aamuna (onneksi kopion saa Etelä-Afrikasta), joten vauhtia on todellakin piisannut… Toivottavasti ensi viikonloppuna meille riittää vain sukellusta.

Keskiviikkona maaseutu tulee taas kaupunkiin ja sen kunniaksi saa päivän vapaata. Lisää maalaisia kaupunkiin ja lisää vapaata! Anne viettää tämän viikon Melbournessa konferenssissa ja minä urheilen, minkä koirien hauskuutukselta ehdin.

Tässä pikku pätkä sunnuntailta:

26.7 Vähän pätkää eiliseltä retkeltä

Haita piisasi ihan omiin tarpeisiin. Viikko vielä lisää niin talvea on 2/3 takana. Kevään läheneminen alkaa jo kuulua aamuisin, kun linnut aloittavat laulun siinä kuuden kulmilla ja aurinkokin pistää muutaman ensi säteen ilmoille heti puoli seitsemän jälkeen. Kyllä se sieltä tulee!

Tämä viikko sujuu taas normaaleissa kuvioissa ja viikonloppu ei ole vielä buukattu, joten meillä saattaa olla jopa sukellusvapaa pari päivänen. Se tosin saattaa muuttua yhdellä puhelin soitolla…

18.7 Jopa vierähti pari viikkoa nopeasti. Näin talvisaikaankin voi harrastaa kaikenlaista kivaa kuten kahlata koirarannalla nilkat sinisenä ja turtana, kun vesi on vain +18 astetta. Tämän lisäksi entiset laiskiaiset J&Anne ovat palanneet taas lenkkipoluille ja salille todenteolla. Onneksi ollaan ehditty käymään myös hieman sukeltamassa ettei pääasia ihan unohdu.

Tänään vietimme päivän HMAS Brisbanen hylyllä muutaman asiakkaan kanssa. Keli aurinkoinen ja meri lähes rasvatyyni. Siitä huolimatta osa veneen porukasta päätti ruokkia kaloja suun kautta sukelluksien välillä. Se nostaa aina tunnelmaa. Lauantai sujui varustehuoltokoulutuksessa ja kohta meitä voi kutsua lisänimillä regu&laattori huoltajat.

Koiraosastolla Myrre pitää edelleen huolta aarteen etsinnästä meidän takapihalla. Päivän aikaan pihaan tulee aina muutamia koekaivantoja. Koulutuspuolella Myrre on edistynyt niin, että se pysyy paikallaan jo lähes 10 sekuntia käskystä. Ei hullummin luonnon lapselle! Frida yrittää edelleen pitää koiravaltikkaa vanhemman oikeudella, mutta illan tullen sängynalustan voi kuitenkin jakaa kahden koiran kesken. 

Linkkinä tämän päivän akvaario-osuus. 

4.7 Videon pätkää tältä päivältä

28.6 Juhannus alakerrassa. Saunomista, grillausta, saunomista, grillausta… Ei sadetta eikä hyttysiä. Ihan kuin Suomessa. Meille ostettiin vielä juhannuksen kunniaksi meksikolainen Chimeney, jolla voi pitää grillikatosta mukavan lämpöisenä ja tarvittaessa onnistuu myös keppimakkaran paisto.

Ensi viikonloppuna sukellusretkue suuntaa kohti Byron Bayta. Paikalle on tilattu kuuleman mukaan 40+ Grey Nurse sharkia, joten nähtävää pitäisi piisata hiukkasen hyisessä (+20) vedessä. Seuraavana viikonloppuna edessä on ensimmäinen retki ammattilaisuuden parissa!

Anne viettää tämän viikon Adelaidessa ja Sydneyssa opettamassa paikallisille putken vääntäjille miten tehsä enemmän, nopeammin ja ilman työntekijöitä. Tässä muutama kuva meidän juhannuksesta.

15.6 Sauna on lämmennyt viimeisinä muutamana päivänä kovinkin ahkerasti. Kylmän lisäksi meidän vieraat olivat sen verran kovia saunomaan, että lauteilla tuli istuttua oikein urakalla. Mikäs siinä, kyllä saunominen aina palelemisen voittaa.

Viime viikonloppuna tuli tehtyä vähän kierrosta Brisbanen kulmilla. Lauantai aamuna suuntasimme Mt Tamborinelle katselemaan maisemia ja maistelemaan viinitilojen antimia. Pikku Perttu tähysti ankarasti taivasta ja siellä suhaavia jettejä. Sunnuntaina matka jatkui Lone Pine Koala Centreen katsomaan vähän Australian peruseläimistöä kääreitä unohtamatta. Vesa, Katri ja Perttu viihtyivät mainiosti koalan hajuisessa tarhassa.

Maanantaina meidät oli kutsuttu avaamaan uutta sukellusfirmaa. Pääsimme Tangalooma Islandille tutkimaan uusia sukelluskohteita ko firmalle ja samalla tuli sovittua ensimmäisestä ammattilaisuussopimuksesta. Katsotaan miten pohjoisen puolisukeltajat pärjäävät eteläisillä vesillä muiden esimerkkinä!? Päivä oli muuten todella upea ja mukava.

Tänään sekä perhe Pokkinen että Anne suuntasivat Sydneyhin. Anne töihin ja Pokkiset jatkavat vielä lomaa viikon verran. Meidän loma-tj on muuten tasan kuusi kuukautta!!!

7.6 Kevään merkit alkavat olla havaittavissa. Viikon päästä meillä on vuoden pimein päivä ja siitä se sitten lähtee kohti uutta kesää! Ensi viikolla on siis aika aloittaa tarinaa uuden otsikon alla.

Viime viikko pisteltiin menemään uuden uutukaiset Manchester United pipot päässä. On taas paikallisilla ihmettelemistä. Viikko sujui muuten kovasti urheillen ja Suomen vieraita odotellessa. Lauantaina meille saapui perhe Pokkiset Donna ystävällä varaustettuna. Tiukan saunonta session jälkeen koko porukka oli valmiina pitkille yöunille ennen matkan jatkumista kohti Darwinia. Retkeilijät saapuvat tänne talviseen Brisbaneen takaisin ensi perjantaina ja sitten meillä on on neljä päivää aikaa tutkailla maastoja. Meillä on nimittäin kuningattaren syntymäpäivä ensi maanantaina ja silloin ei todellakaan tarvitse raahautua kustannuspaikalle. Lisää synttäreitä kuninkaallisille!

31.5 Viimeistä päivää syksyä viedään. Huomenna se on sitten virallisesti talvi. Onneksi meillä on enää kolme kuukautta kevääseen. Viikonloppu meni ruummillisen työn parissa. Kärräsimme 4,5 kuutiota haketta meidän grillikatoksen ympärille peittämään rikkaruohoja. Olipa homma vesisateessa. Liitteenä pari kuvaa.

Perjantaina tuli myös käytyä pikaisesti Sydneyssa järjestämässä uusi passi. Helppo homma, 1000 km etelään ja 15 minuuttia konsulaatissa. Sen jälkeen pariksi tunniksi Sydneyn keskustaan käppäilemään ja takaisin lentokentälle. Saapa nuo perjantait kulumaan näinkin… Nyt on edessä 3-4 viikon odottelu ennen kuin uusi passi tärähtää postissa.

Ensi viikolla se on alettava valmistautumaan Juhannuksen aikaan. Meille on ilmoittatunut jo kovasti porukkaa juhlimaan vuoden “pisintä” päivää.

17.5 Onpa ollut raikasta. Aamuisin mittarissa +9 astetta ja makkarissa +14, kun lämpöpumppu on tällä hetkellä vähän vajaatoimintainen. Tarttis varmaan tehrä jottain.

Viime viikko sujahti lähinnä urheillessa ja töissä käydessä. Viikonloppuna sentään ehdittiin kaataa takapihalta puu ja myrkyttää rikkaruohot. Muutaman päivän jälkeen pitäisi näkyä onko meidän ruohikko ollut pääasiassa rikkaruohoa vai oikeaa nurmikkoa : ). Seuraava pihaprojekti olisi grillikatoksen ympäristön hakettaminen. Hyvällä tuurilla se tapahtuu jo ensi viikonloppuna.

Eilen närästi hiukkasen, kun jätimme väliin Byron Bayn sukellusretken. Tyypit olivat nimittäin nähneet valkohain… Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

Myrre on jatkanut edelleen eläimellisestä menoa. Lauantai aamun kävelyllä neiti näki vikkikalkkunan ja päätti lähteä hakemaan apetta pöytään. Sinne se hävisi metsään häntä pystyssa ja tuli sitten takaisin reilu viiden minuutin päästä, tosin ilman kalkkunaa. Mitähän tapahtuisi, jos täällä olisi poroja!?

9.5 Se on sitten taas sunnuntai-ilta. Maha täynnä lammas currya ja lenkkikin tuli heitettyä aamulla ja Sirpa ja Hamish kävivät saunomassa. Pari lasia vettä naamariin ja punkkaan.

Mitenhän sitä jaksaa ensi viikolla kokonaiset viisi päivää, kun viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet vain neljäpäiväisiä? Tällä viikolla saatiin ilouutinen musiikkimaailmasta. Metallica tulee Brisbaneen 18.10 ja mepä saatiin varattua liput kyseiseen konserttiin!!! Anne kävi vielä vetäisemmässä kansainvälisen kielikokeen tuossa lauantaina niin siinä olikin sitten tämä viikko paketissa. Ensi viikonlopulle on varattu puusavottaa. Moottorisahaa tässä tarvittaisiin, mutta Annen mielestä minä kaadan kaikki pihan puut, jos meille hankitaan sellainen. Kai sitä pitää sitten hinkata käsisahalla… Kulmahiomakone meille ainakin ostetaan : )!

3.5 Vappua on vietetty pitkän viikonlopun merkeissä. Täällä päin on tajuttu ylimääräisten vapaapäivien arvo. Jos juhlapyhä sattuu viikonloppuun, seuraava maanantai annetaan vapaaksi. Tätä lisää!

Tuossa on pieni videon tämän viikonlopun sukelluksesta Stradbroke Islandilta. Mukava päivä hyvässä seurassa!

Viime viikolla saatiin tulokset meidän permanent recidency hakemuksen lääkärin tarkastuksista, molemmille piirrettiin A ympyrän sisään. Mahtaako se tarkoittaa A-luokan tulosta vai Anarkiaa?! Tiistaina tuli myös tutkittua Deep Purplen nykykunto. Vanhat papat jaksoivat vetäistä parin tunnin keikan oikein energisesti ja vanhat hitit tärähtelivät peräperään ja yleisö ”hytkyi” niiden tahdissa. Ihan jees keikka!

Myrre tornado on edelleen pistänyt tuulemaan tasaisesti. Eilen lähti takapihalta avokadopuun taimi. Kosto oli sen verran raju ettei taimesta löytynyt lehteäkään, kun tulimme kotiin kaupasta. Molemmat koirat ovat käyneet pariin otteeseen rannalla päästämässä höyryjä ja mikäs siinä on ollessa, kun aurinko paistaa ja vesi on lämmintä.

Ensi viikonloppu lähenee jo kovaa vauhtia… Katsotaan mitä silloin saadaan aikaiseksi.   

26.4 On taas aika pistää uutta otsikkoa vesille. Tässä vähän linkkiä, jos viikonloppukuvien tarkastelu kiinnostaa. http://www.facebook.com/album.php?aid=152947&id=646084964&l=c45b9b841e

Talvea kohti menään jo kovaa vauhtia. Vedet ovat onneksi vielä sen verran lämpöiset, että pulahtamassa tarkenee käydä kummasti. Varsinkin 7 mm märkäpuku päällä : ). Tänään ollaan vietelty vapaapäivää veteraanien kunniaksi. Sopii meille oikein mainiosti ja sama jatkuu vielä ensi maanantaina, kun paikallinen “Wappu” antaa maanantain vapaaksi.

Huomenna olisi tarkoitus mennä katsomaan rokin lähes eläviä legendoja, kun Deep Purple saapuu kaupunkiin. Smoke in the water on soinut meidän talossa viimeiset pari päivää ja silmämeikitkin on asennettu aivan rokkarien tapaan. Vapise Brisbane!

Eilen meillä oli myös perinteinen shampanjan maistelupäivä, kun meille tuli kolme vuotta täyteen siitä, kun lähdettiin matkaan. Paljon on ehtinytt tapahtua ja paljon on taaskin lautasella. Kirjoitellaan siitä lisää tuonnempana ; ).

Pentukuvagalleria karttuu täällä

http://www.facebook.com/album.php?aid=139364&id=646084964&l=adada7a354

18.8 Talvea kohti mennään kovaa vauhtia! Aamuisin ei ole enää kuin +17 ja college paita on ihan ehdoton lisä aamuisella koiralenkillä. Onneksi päivällä on sentään siedettävät +27 : ). Viikko on pärähtänyt Annella pääosin töissä (70 h tällä viikolla) ja minulla tiukkaa urheiluohjelmaa noudattaen. Näin vieraiden lähdettyä kroppa pitäisi saada taas normaaliin kuosiin kaiken mässäilyn jäljiltä.

Tässä linkki Teemun matkatarinaan. Muutama kuva on jo lisätty ja lisää tulee tuonnempana.

http://annejanne.blogit.fi/kylassa-kayneiden-vieraiden-kommentteja/

Ensi viikko näyttää taas paljon paremmalta ja lauantaina päästään taas sukeltamaan Cook Islandille. Luvassa on myös pitkä viikonloppu, kun maanantaiksi sattuu sotaveteraanien päivä. Ei passaa valittaa. Sukelluspuolelta vielä, minun Dive Master lisenssi saapui keskiviikkona, joten sekin homma on nyt pulkassa. Annen vastaava pitäisi tulla ensi viikolla!

8.4.2010 Majatalo on taas tyhjä tältä erää. Viimeisen kahden ja puolen kuukauden aikana meidän nurkissa on käynyt aikamoinen vilske ja saapa nähdä kuinka tyhjältä täällä tuntuu ensi viikolla, kun iltaisin täällä ei ole ketään odottamassa, kun tullaan töistä kotiin.

Viimeiset kymmenen päivää ovat kuluneet sukeltelun ja rantaelämän parissa. Pääsiäisen aikana meillä oli vuokrattuna talo Ballinasta aivan rannasta ja siellä tulikin polskittua enemmän kuin tarpeeksi. Ballinasta on myös lyhyt matka Byron Bay:in, jossa tuli sukellettua kolme päivää. Vesi oli edelleen ultralämmintä ja iso kalaa piisasi aivan niin kuin normaalistikin.

Muutama kuva:

http://www.facebook.com/album.php?aid=152947&id=646084964&l=c45b9b841e

Viiden päivän paahtamisen jälkeen siirryimme taas kotikulmille ja teimme muutan iskuretken viikon aikana. Tiistaina painelimme White Water Worldiin päiväksi laskemaan vesipuiston liukumäkiä ja keskiviikkona vuorossa oli taas sukeltamista. Tällä kertaa menimme Cook Islandille katsomaan kaikenlaista pientä ja keskisuurta elämää.

Loma-aikaan on muuten saatu mahtumaan myös urheilua, joten ei mennyt tämäkään loma ihan velttoiluksi. Teemu avasi juoksukauden ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen meidän suosiollisella avustuksella eikä hän tuntunut ihmeellisemmin tulleen kipeäksi muutamista vajaan tunnin pyrähdyksistä.

Koirapuolella, Myrre on saanut lisänimen ”Tornado”. Se on täysin ansaittu nimi ja sen myös uskoo, kun näkee millaista vauhtia pikku eläin pitää. Fridalla on mennyt muutaman kerran kuppi yli Myrren hössötystä, mikä ei ole kyllä mikään ihme. Kuvia ja videon pätkää luvassa myöhemmin tänään!

 18.3 Se on sitten Aholoiden lomat lusittu alakerrassa. Pari viikkoa meni vauhdikkaasti lähiympäristöä tutkaillen ja grillikatoksessa lihaa paistellessa. Matkaraportti on vieraskirjaosuudessa.

Nyt meillä on neljä päivää aikaa pistää kämppä kuntoon ja palautua ennen seuraavaa vierasta. Onneksi pääsiäislomaan on vain muutama päivä ja sitten me mennään koko porukalla sukeltamaan muutamaksi päiväksi.

Muuten täällä on syksy lähestyy pikku hiljaa. Päivisin ei ole enää kuin +29 astetta ja välillä tirskauttaa hiukkasen vettä. Viikonlopuksi meille on luvattu sykloni tänne Queenslandiin. Näyttää kuitenkin siltä, että pahin alue osuu tuonne vähän pohjoisempaan, mutta meille olisi luvassa sunnuntaina 150mm vettä. Aika kaivaa taas pyyhkeet ja vesipumput esiin.

Pikku-Myrre ei ole enää pikkuinen vaan se on kasvanut aikamoiseksi temppukoiraksi. Välillä vauhti on niin kovaa, että siinä on tassutkin tiellä. Myrren suurinta hyvia on tapella samanikäisen Duke Borden Collien kanssa. Se leikki ei muuten lopu ihan nopeasti. Pennut painivat tasan tarkkaan niin pitkään, kun tassut kantaa.

2.3 Sateen sattuessa, kaivahiekkasäkit ja letkupumput esille! Täällä sataa, sataa ja sataa… Saa nähdä loppuuko se ollenkaan tässä kuussa. Säämiehen mukaan helpotusta olisi tulossa loppuviikosta. Täällä on muutenkin eletty jännittäviä hetkiä tsunamivaroitusten ja tulvien keskellä. Tsunamin aallonkorkeus jäi tosin 10 cm korkeuteen, joten meillä ei ole vielä hiekkarantaa takapihalla.

Myrren koulutus on jatkunut edelleen hyvässä vauhdissa ja eläinlääkärinkin pakeilla on käyty muutaman kerran. Välillä täällä ei tosin tiedetä koulutetaanko me Myrreä vai toisinpäin : ).

Seuraavien vieraiden tuloon on nyt viisi päivää. Majatalo valmistautuu kiireiseen aikaan…

22.2 Tässä linkki Annan matkatarinaan: http://annejanne.blogit.fi/kylassa-kayneiden-vieraiden-kommentteja/

Taas on vietetty yksi hikinen päivä täällä eteläosassa tellusta.

20.2 Tässä vähän kokoelmaa viimeiseltä kolmelta viikolta… Annan matkatarnaa tulossa heti huomenissa.

17.2 Viikko vierähti taas ja tulimmekin juuri pentukoulusta. Luonnollisesti Myrre oli koulun priimus, nimittäin riehunnassa… Muut pennut olivat kauhuissaan, kun Myrre pisti uutta järjestystä eläinlääkärin odotostilassa olleeseen koulutukseen. Pari kertaa vielä koulua jäljellä ja sitten meidän pitäisi saada lopputodistus siitä miten pentu osaa käyttäytyä. Tivottavasti meidän eläintä ei potkaista kurssilta ulos ennen aikoja : ).

Viime viikonloppu vierähti Byron Bay:ssa. Tällä kertaa ei sukellettu vaan vietimme pääosan ajasta rannalla ja grillin ääressä. Kelit olivat aivan mahtavata ja koirat, me ja Anna nautimme koko rahan edestä. Sunnuntai päivän kruunasi paikalliset maalaismarkkinat, jossa roinasta ei ollut todellakaan pulaa. Kuviakin tulee muutama jahka tässä ehtii lisäillä niitä.

Annan vierailun aikana meidän talo on ollut kovasti puhdas ja likapyykki on ilmestynyt puhtaana takaisin, kun me tulemme töistä. Kotitonttu on ollut aikas ahkera. Matkailurintamalla DFO on testattu, Lone Pine Koala Center on nähty, City Beach on käyty koemakaamassa ja paljon muita juttua on saatu mahdutettua reilu kahteen viikkoon. Harmi, että työ haittaa täysipäiväistä lomailua vieraiden kanssa…!

Myrre viikon tehtäviin on kuulunut härääminen aamu viidenltä. Sen jälkeen juostaan pari tuntia miljardia ympäri kämppää ja sitten koisaamaan. Välissä ehditään viilentyä hetki uima-altaassa viilentymässä. Iltapäivällä sama homma ja vauhti hyytyy vasta ilta yhdeksältä, kun kaikkea mahdollista on purtu, ruoka on hotkaistu Fridamaiseen vauhtiin ja sammakkoja on jahdattu pihalla.

7.2 No niin. Myrre on nyt asustanut meillä reilu viikon ja ensimmäisinä kommeteiksi voidaan sanoa; päättäväinen pikku uurastaja, joka pitää Fridan ja koko porukan hereillä aina, kun on itse hereillä. Vauhtia siis riittää ihan omiin tarpeisiin ja koulutuskin on lähtenyt mukavasti käyntiin. Myrre pitää mm. aivan erityisesti ruokahetkistä. Annen mukaan koulutukseen kuuluu myös muita osioita. Tuhomispuolella on ollut vielä aika hiljaista, jos ei ota lukuun yhtä sängyn jalkaa. Frida alkaa myös pikku hiljaa tottua uuteen kaveriin ja hampaiden näyttely on jäänyt vähemmälle muutaman viime päivän aikana ja tilalle on tullut jopa vähän hymyä.

Tänään Myrre pääsi käymään ensimmäistä kertaa beachilla ja kokemus taisi olla aika raskas, sillä kaveri veteli sikeitä koko automatkan kotiin (127 km) ilman minkäänlaista ääntä. Samalla saatiin myös näytettyä vieraallemme Annalle hiukkasen Sunshine Coastin rantoja. Ensi viikonloppuna viemme Annan Byron Bay:in tutustumaan New South Walesin rantaelämään ja hippikulttuuriin. 

Minä kävin tuossa lauantaina vetäisemässä kielikokeen yliopistolla viisumin jatkoa varten (tosin viisumi myönnettiin jo ennen kielikoetta, joten taas tuli jotain yllättävää paikallisen hallinnon taholta : )).. Koe kesti viisi tuntia ja sisälsi kuunteluosuuden, lukemisen ymmärrätämisen, kaksi aineen kirjoitusta ja haastattelun. Piti hiukka kaivaa muistilokeroita, jotta sain mieleen miten toimitaan koetilanteessa.

3.2 Vihdoin on aika aloittaa uusi tarina uuden otsikon alla! Sauna on nyt kasassa ja löytyä on otettu jo monta kertaa. Näin pikku alustuksena tämän otsikon alle kertyy tarinaa seuraavan kahden kuukauden ajan, jolloin meillä on lähen koko ajan vieraita sekä hiukkasen koiramaista tarinaa siitä, miten pikku Myrre kasvaa, tuhoaa ja aiheuttaa hämmennystä.